'aivan liian pitkä postaus juuri ennen lähtöä joka sisältää läksiäisiä, paniikkia ja lentoja'

apua

Mä lähden TÄNÄÄN! (kirjoitushetkellä siis kellohan on 0:31)

Lento lähtee Helsinki-Vantaa lentokentältä 14:30, kestää yhdeksän tuntia ja sitten olenkin jo maan kamaralla Chicagossa josta jatkolento Madisoniin kestää n. tunnin. Madisoniin kun laskeudun niin siellä host-perheenkin pitäisi mua jo odottaa. (isolla kyltillä vielä jos host-veljeä on uskominen)

Pakkauksen jätin tietysti tyylikkäästi viimeiselle mahdolliselle hetkelle eli viimeinen kokonainen päivä Suomessa meni hienosti pakatessa, kun viimein sai pakattua niin edessä komeili kaksi (aivan liian) isoa mahtipontista matkalaukkua täynnä vaatteita ja tietysti tuliaisia, sekä ei niin mahtipontinen reppu joka tulisi viettämään yhdeksän (hikistä) tuntia käsimatkatavaranani. Up educationin ohjelmasäännössä kehotettiin pakkaamaan vaatteita niin, että pärjäisi reilut kaksi viikkoa. Voin ylpeyden ja häpeänkirjavin kasvoin sanoa että matkalaukkuni ylittävät kahden viikon varannot mennen tullen. :D

(paljonpaljon tavaraa mitä viedä sinne)

Viimeinen viikko Suomessa on mennyt jotenkin lentäen. Ehkä juuri siksi, että koulunkäyntini (kiitos paperisotien) alkaa virallisesti vasta Markesan High school:issa. Jotenkin onnistuin silti viettämään yllättävän paljon aikaa joka päivä koululla kavereiden kanssa spärdöillen (kyllä, keksin juuri tuon sanan)
Viikko oli myös mahtava jo pelkästään siksi että sain kokea jopa kolmet läksiäiset joista yhteen kuului kavereita, toiseen sukulaisia ja kolmanteen iso suuri yllätyshuuto joka tuli aivan yllätyksenä (daah)

Tähän väliin: Hei sinä joka olit läksiäisissäni tai niitä järjestämässä tai molempia! KIITOS SINULLE! Olet mahtava.

(lisää tähän useampia kuvia läksiäisistä sitten kun ehdit)

Muttajoo

Pian mä lähden
Ja matka alkaa
hui
Siitä sitten myöhemmin

Fiilikset on nyt ihan katossa

:D